sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Helene S

Palaan mielessäni usein näytelmien, elokuvien tai musiikin luomiin tunnelmiin. Sana tai sävel, aivan sama, minulle koskettavuus on kaikki kaikessa. Monesti saatan samaistua, jopa kiihtyäkin, mutta myös saada mielenrauhan. Siksi palaan niihin usein. Sirpa Kähkösen näytelmän kuva taidemaalari Helene Schjerfbeckistä antoi myös aihetta ajatella, miten yksinäinen yksinheitetty ihminen on ja mikä voima silloin muistoilla ja unelmilla on kestää elämän huonot hetket. Elämästä kannattaa aina etsiä värejä, vaikkei niitä heti löytyisikään. Siinä Helene S:n lohdullinen julistus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti