keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Pertin muistolle

Joulun tienoo. Katson vanhemman veljeni kuvaa, vasta poismennyt, hieman etäiseksi jäänyt. Vähän yhteisiä askareita, silti monia muistoja, klarinetin soitto, valokuvaus ja kuvien kehitys, äidin huolet, ammatin haku, kodin jättö. Jokaisella Golgatan tiensä, siitä on vaikea kirjoittaa. Viime vuosien etääntyminen suvun yhteydestä, syynsä tai seurauksensa. Jotain, jota on vaikea ymmärtää. Kaikesta huolimatta, muistikuvat elävät. Ei sukuyhteyttä kukaan voi muuksi muuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti