perjantai 13. huhtikuuta 2012

Ihmeellistä elämää

Olohuoneeseen on tullut kaksi ketterää, oloihinsa tottunutta karvakerää. Kiintyvät, vaativat hoitoa ja hoivaa. Vaikka nukkuvat, seuraavat joka askelta, ymmärtävät ilmeet ja puheet. Eivät jätä kauas. Aikeiden salaaminen niiltä on turhaa. Mutta onnen hetkiähän ne ovat hetket koirien kanssa - ymmärrän, kuulumme niiden laumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti